Toinen painos ja Kirjakerho

Historiallinen hetki on koittanut, hetki, jota jokainen kirjailija sydämensä salaisimmassa sopukassa vaalii… nimittäin Ilmestyksestä on otettu toinen painos! Se näyttää ja haisee ihan samalta kuin ensimmäinen, mutta on kokonaan eri, sillä niillä ensimmäisillä lehdillä lukee: ”Toinen painos.”

Ilmestyksestä on myös luvassa lisää puhetta ja pureskelua, sillä torstaina 25.10. klo. 16:00 tulee Yleltä Kirjakerho, jossa Lasse Koskela ja Tuuve Aro juttelevat Ilmestyksestä sekä kolmesta muusta esikoiskirjasta Seppo Puttosen ohjaamina.

Helsingin kirjamessuja enteillen Gummerus esittelee ohjelmansa täällä.

Ilmestys Radio Novassa & Kirjamessuilla

Ensi viikon keskiviikkona on luvassa Radio Novan haastattelu Ilmestyksestä ja – yllättäen – painonnostosta ja ruumiillisuuden tematiikasta. Haastattelun voi netissä kuunnella täältä keskiviikosta eteenpäin, kärsimättömät ja analogisen verkon päälle ymmärtävät voivat toki kuunnella haastattelun radiosta keskiviikkona klo.12:40.

Ilmestyksestä on MTV3:n nettisivuille tulossa myös esittely, minun haastatteluni kirjattu versio ja ilmeisesti kirjaa on tarkoitus vieläpä käsitellä lukupiirissäkin.

Helsingin kirjamessut ovat taas tulossa (tiedän siitä, että Facebookissa tuli RSVP-pyyntö, oi nykyaikaa!) ja siellä minäkin istun puhumassa kirjastani esikoiskirjailijakavalkadissa Esikoisromaanit esiin, jonka koordinaatit ovat: Eino Leino -lava klo. 16:30, 27.10. lauantai. Minua, Miina Supista, Miika Nousiaista, Hanna-Riikka Kuismaa ja Eeva Vuorenpäätä haastattelee Parnasson päätoimittaja Jarmo Papinniemi noin tunnin ajan tai kunnes karkaamme kaljakojulle.

Lavastuksen jälkeen ihanainen Tarja Virolainen on luvannut ahdistella minua lisäkysymyksillä Gummeruksen kojulla, hökkelillä vai miksi niitä kirjanurkkia sitten kutsutaankaan (numero on futuristinen 6d41), ja signeeraan jokaisen kirjan, joka paikan päältä ostetaan. Mutta en lupaa, että omistuskirjoituksista saa mitään selvää tai, että päivämäärät olisivat oikein. Joku raja.

Tähän loppuun on kai pakko mainita, että sain tänään palautetta kirjastani yllättäen yliopistolla, kun seminaarissa vieruskaverini kaivoi kirjan laukustaan ja pyysi omistuskirjoitusta. Kirja oli ostettu eilen ja todistettavasti sitä oli luettu jo sivulle 140. Vastoin kritiikkien antamia ennakko-odotuksia oli lukija sanojensa mukaan ”ihan koukussa”. Vieläkin jaksaa hymyilyttää.