Aihearkisto: Kirjoittaminen

Aikalisä ja The Great Giana Sisters

Joskus käy silleen, että kuvittelee sanoneensa jo kaiken tarvittavan, eikä sitten olekaan. Mielen muuttaminen on vaikeaa, kun ei voi vain soittaa tai meilata tai postata kaverin Facebook-seinälle ja sanoa, et hei, mä muutin mieltäni. Tai jos keskustelu vie siihen pisteeseen, että muuttaa mieltään, älyää jotain. Heti sille ei ole sanoja. Heti ei välttämättä voi tunnustaa.

Ja sit on pakko.

Paljain käsin siirtyy keväälle 2011. Olen onnellinen, että saan lisää aikaa. Olen onneton, että en osaa tehdä sitä nopeammin.

Kustannusmaailma on tässä suhteessa vähän armoton: kaikki suunnitellaan niin paljon etukäteen, ettei todellista varmuutta voi olla. Kustannussopimusta ei ehkä nykyisin enää tehdä pelkällä nimellä – vaikka olen kuullut, että iskevällä alkuluvulla ja synopsiksella voi suuressa maailmassa saada isonumeroisenkin esikoisdiilin, jos on sekä lahjakas säieteoreetikko että kirjoittaja – mutta ideoilla ja illuusioillahan siellä pelataan.

Kyse ei ole artikkelista, jossa pääpointin selkeys riittää. Epäröin edes kirjoittaa tätä, mutta kun kyse on taiteesta, ei mistään voi olla varma. Ja yksi asia, mistä voi olla varma, on että taide ei tottele aikarajoja, eikä se ainakaan tottele kustantamon tuotantotehokkuuden vaatimusta. Ongelmalliseksi asian tekee se, että kaikki muut ihmiset, jotka liittyvät kirjojen kustantamiseen, myymiseen ja mainostamiseen, ovat töissä – paitsi itse kirjailija. Kirjailija tekee taidetta. Kustantamo ei ole kirjailijan työnantaja, vaan jonkinlainen yhteistyökumppani, jonkinlainen vanhakantainen agentti ja mesenaatti.

Jos kyse olisi työsuhteesta, Paljain käsin olisi nyt painossa, koska tekstiä on riittävä määrä. Mutta me, sekä kustannustoimittajani että minä, haluamme tehdä parhaan mahdollisen teoksen, jota toivoaksemme luettaisiin vielä sadan vuoden kuluttua. Siksi on pakko jatkaa.

Kaikkien nörttinaisten iloksi ja eräänlaiseksi kiinnostuskoukuksi voin kuitenkin paljastaa, että erästäkin nykyisin keräilijöiden metsästämää Amiga 300:lla pelattavaa tasohyppelyä nimeltä Giana Sister’s pelataan kirjan sivuilla. Ai, mitkä veljekset? He ovat historiaa!

Jatkoa seuraa.

Loppu ja alku

Se on nyt ohi. Suuri seikkailu. Lähetin käsikirjoituksen Gummerukselle. Se meni, eikä työpöydälle jäänyt mitään.

Tässä sitä taas ollaan. Mitäs nyt sitten? Siirtelen papereita. Lehteilen kirjastonkirjoja.

Ajatukset harovat turhina, ne eivät enää päädy mihinkään, hyödytä ketään tai mitään. Arjen filosofia on taas hetkeksi hukattu. Merkitykset on piilotettu. Enää ei voi päättää sanoa jotain muuta.

Kaikki on taas hetkeksi sanottu. Sisällä on tyhjä paikka siinä, missä viimeiset kaksi vuotta on ollut jännitys, kipinä ja kutitus, joka aina hetkittäin on ryöstäytynyt vapaaksi.

Olen ollut se nolo bussissa Alepan kassin kanssa istuva punaposkinen nainen, joka piilottelee pientä mustaa muistikirjaa polvellaan ja kirjoo tulessa koukeroita, joista saattaa vielä kotona saada selvää. Olen se, jonka omenat vierivät bussin takaosaan, joka ajaa pysäkin ohi, joka törmää rattaisiin ja kompastuu lumivalliin. Olen se, joka lähtee äkisti ruokapöydästä mitään sanomatta, joka lakkaa puhumasta, joka ei vastaa kysymyksiin, joka nousee yöllä sängystä varovaisesti, ettei herätä, ettei tarvitse selittää. Ei voi selittää. On kirjoitettava.

Ja nyt. Tyhjää. Kun tulen kotiin, alan tiskata, koska mitä muutakaan tekisin? Nostelen pyykkejä kuivumaan hitaasti kuin voisin havahtua johonkin kutsuun, jota ei enää kuulu. Bussissa katson ikkunasta ulos sumein silmin, enkä ajattele mitään. Mitä puuttuu?

Kaikki on ajateltu. Kaikki on tehty. Kaikki on ohi.

Kunnes saan Facebookissa viestin toimittajalta. Joko oikovedoksia saisi luettavaksi? Ai niin. Nyt se vasta alkaa.

Kirjailija yllättyy – Paljain käsin

Tänään yllätyin. Selasin kustantamoni Gummeruksen sivuja. Ja PÄNG. Löysin sieltä romaanin nimeltä Paljain käsin, kannessa raskaat hiuspalmikot ihoa vasten.

Kirjallani on näköjään kansi, sillä on nimi, se elää ja hengittää, ja siitä kerrotaan kuin mistä tahansa romaanista. Tuolle tapahtuu tuota ja sitten tuo tekee niin. Tämä on tällainen, mutta miksei tuo saa olla tuollainen?

Vähät siitä, että näin kirjani kannen ensi kertaa netistä. Vähät siitä, että luin kirjani esittelyn ensi kertaa netistä, vahingossa.

Siinä on teemoja! Siinä on henkilöitä!

Se on totta!

Katsokaa vaikka.

Aforismiko kuollut kirjain?

Raapusteletko salaa aforismeja tai truismeja lautasliinoihin? Ajatteletko, että ei siitä koskaan mitään tule – ei kukaan kuitenkaan ole kiinnostunut? Et ole yksin. Tuttavani Tommi Parkko kertoo aforismin olevan niin kituva laji, että sen julkaisemista on rohkaistava kansalaistoimin.

Siispä alla on runoilija Tommi Parkon esittely Paimion Aforismipäivistä ja niihin liittyvistä työpajoista. Jos et ole kiinnostunut maksulliseen kirjoittajakoulutukseen osallistumisesta, voit sen sijaan kirjoittaa aforisminraakileitasi kommenttipuolelle.

Minä en itse ole hyvä tiivistämään maailmoja muutamaan lauseeseen, muuten en varmaan romaaneja kirjoittaisikaan, ja satun inhoamaan sanaa kiteyttää. Niinpä toivonkin, että joku voisi vaikka keksiä sille vaihtoehtoisen ilmauksen tällaisia tilanteita varten.

Tiivistyneitä hetkiä, olkaa niin hyvät.

Hyvä aforismin ystävä, Julkaiseminen on yksi aforismin lajin suurimmista ongelmista. Aforismeja julkaistaan vähän, ja kokoelman saaminen kustannettavaksi on haastavaa. On kuitenkin tärkeää, että uusia, laadukkaita aforismikokoelmia julkaistaan, jotta lajin kehittyminen on mahdollista. Tänä vuonna Paimion Aforismipäivien työpaja laajenee kahden viikonlopun mittaiseksi kokonaisuudeksi ja keskittyy aforismikokoelman kirjoittamiseen ja julkaisuun liittyviin kysymyksiin.

12.–14.3.2010 käynnistyy käsikirjoitustyöpaja, johon valitsemme kymmenen aforistikkoa työstämään kokoelmaansa julkaisukuntoon. Työpajan ohjaajina toimivat Suomen Aforismiyhdistyksen puheenjohtaja Sami Feiring sekä vuonna 2008 Sitruunalumilyhtyjä-aforismikokoelman julkaissut Tiina Lehikoinen. Työpajassa käydään läpi aforismikokoelman rakentamista ja syvennytään pienryhmissä osallistujien omien käsikirjoitusten kommentointiin. Työpaja järjestetään Turussa Kirjan talolla. Maaliskuun työpajaviikonlopun jälkeen oman aforismikokoelman työstäminen jatkuu. Huhti- ja toukokuun aikana työpajaan osallistuneet ovat yhteydessä ohjaajaansa ja keskustelevat työnsä etenemisestä joko internetin ja puhelimen välityksellä tai henkilökohtaisissa tapaamisissa. Käsikirjoitustyöpaja vaatii siis osallistujalta pitkäjänteistä työskentelyä, mutta tarjoaa hienon mahdollisuuden oman käsikirjoituksen ohjattuun työstämiseen. Käsikirjoitustyöpaja päättyy 17.6.2010 Paimion jokavuotisten Aforismipäivien yhteydessä. Tällöin osallistujat saavat ohjaajiltaan loppupalautteen käsikirjoituksestaan. Päätöstapaaminen järjestetään Varsinais-Suomen Kansanopistolla Paimiossa, missä työpajalaiset voivat myös osallistua yhteiseen illanviettoon.

Julkaisutyöpaja alkaa torstaina 17.6.2010 ja päättyy lauantaina 19.6.2010. Työpajassa kirjallisuuden ammattilaiset kertovat aforismien kustantamiseen liittyvistä käytännön asioista. On suositeltavaa, että käsikirjoituspajan osallistujat jatkavat myös kesäkuun työpajaan. Myös muut kuin käsikirjoitustyöpajan osanottajat voivat tulla mukaan julkaisutyöpajaan. Paimion Aforismipäivät järjestetään kesällä 2010 seitsemättä kertaa. Tapahtumaan on perinteisesti kuulunut vuotuisen työpajan lisäksi myös oheisohjelmaa ja yleisötapahtumia. Tänäkin vuonna aforismityöpajan yhteydessä luvassa on yhteisiä illanviettoja ja puhujavieraita. Aforismipäivät huipentuvat lauantaina 19.6. aforistikoiden ja runoilijoiden yhteisesiintymiseen Paimion keskustassa järjestettävillä Viva Vista -kaupunkifestivaaleilla.

Hae mukaan käsikirjoitustyöpajaan lähettämällä 22.1.2010 mennessä aforismikäsikirjoituksesi tai aforismisikermiä tai -sarjoja paperimuodossa osoitteeseen Varsinais-Suomen Kansanopisto, Vistantie 37, 21530 Paimio. Kuoreen tunnus ”Aforismityöpaja”. Käsikirjoitusten pituus 20–50 sivua, yhdellä sivulla 1–5 aforismia. Työpajaan valituille ilmoitamme helmikuun puoliväliin mennessä.

Tiedustelut käsikirjoitustyöpajasta: Tommi Parkko (parkko@kaapeli.fi)

Ilmoittaudu jo mukaan julkaisutyöpajaan ottamalla yhteyttä Varsinais-Suomen Kansanopistolle, 02-477 900 tai kansanopisto@paimio.fi.

Hinnat

Käsikirjoitustyöpaja 100 euroa (Sis. opetuksen 12.3.–14.3., ohjaajan palautteen 5 tuntia, loppupalautteen 17.6.2010 ja lounaan lauantaina ja sunnuntaina. Ei sis. majoitusta eikä muita ruokailuja.)

Julkaisutyöpaja – Käsikirjoitustyöpajaan osallistuneille 220 euroa (sis. opetuksen 17.–19.6., täyshoidon, majoitus 2hh) – Pelkkään julkaisutyöpajaan osallistuville a) 195 euroa (sis. opetuksen 17.–19.6., lounaan, päivällisen ja kahvit ) b) 255 euroa (sis. opetuksen 17.–19.6., lounaan, päivällisen ja kahvit, majoituksen 2hh) 1hh 25 euron lisämaksusta