Kauko – vanha kettu!

Eilen yllätin itseni Tavastialta Kauko Röyhkän ja Riku Mattilan tahtiin villisti tanssimasta. Ainakin minun Tavastian kokemukseni ovat sisältäneet lähinnä virittynyttä nyökkäilyä musiikin tahtiin. Siksi yllätys onkin loistava, kun Röyhkä bändeineen villitsee yleisön todellakin tanssimaan ja laulamaan mukana.

Basistin ominaisuudessa esiintyvä Samae Koskinenkin pääsee vetämään säveltämänsä (ja käsittääkseni Kaukon sanoittaman) biisin keikan keskivaiheilla. Samaella on kaunis ääni ja hyvä musiikkitaju, mutta kuka voi voittaa Kaukon rietasta tanssia, räävitöntä meininkiä ja sitä virnettä? Vuosikymmenten esiintymiskokemus näkyy valloittavana uskalluksena ja rentoutena. Kauko on spiikeissään avoimen aito. Kun joku karjuu yleisöstä, kuinka kova meno lavalla on, Kauko vastaa vilpittömän kuuloisesti: ”Tykkäätsä? Tuntuuks, et oot saanu rahoilles vastinetta? Kyl me mokataan vielä.”

Sarvipään kätyriksikin kutsuttu Röyhkä vetelee lavalla kolmatta pulloa olutta ja vetää keuhkot tyhjiksi ääntään säästelemättä. Silti äänenlaatu ei tunnu kohtelusta kärsivän, vaan laulu luistaa herkemmissäkin kohdissa. Mikkijohdon kanssa tuo vaikuttavan kookas mies esittää sellaista aistillista tanssia sekä selin että yleisöön päin, että häntä voi hyvällä syyllä nimittää viekoittelevaksi.

Uudet biisit vetävät yllättävän hyvin mukaansa kitararallimeininkiin, vaikken ole itse niitä kuunnellut aiemmin satunnaista radiosoittoa enempää. Varsinaiset yleisönvillintäbiisit ovat tietenkin niitä vanhempia – muun muassa Nivelet, Lauralle ja encorena viimein se odotettu Paska kaupunki, jota hyräillen yleisö poistuu paikalta melko villeissä tunnelmissa. En ole nähnyt näin paljon tanssilattialle kaatuvaa olutta sitten myrskyisen Tukholman-matkan. Röyhkä kerää vakimäärän yleisöä – yläkertaa ei avata näin pienelle porukalle – mutta yleisö on sitten sitäkin omistautuneempaa.

Röyhkän sanoituksia kuunnellassa ei voi kuin ihmetellä intiimiyden ja tietynlaisen tunnustuksellisuuden kanssa tasapainoilun taitoa. Vaikka kuinka aroille ja rankoille alueille mentäisiin, biisit ovat vetäviä enemmän kuin ne ovat koskettavia. Ihmeellinen taito piilee yhä noissa hyppysissä ja äänihuulissa. Yli menee ja kovaa – ja juuri siksi se on niin helvetin hauskaa!

3 responses to “Kauko – vanha kettu!

  1. Tavastialla oli sikahyvä meno myös silloin kun Emma Salokoski soitti siellä ensembleineen jokunen kuukausi (ööh, melkein )vuosi sitten. Jorasin niin hulluna, että yksi kateellinen nainen alkoi töniä mua. Hmm, oletko muuten huomannut? Mulle tuppaa käymään noin aika usein festareilla muutenkin🙂

  2. Seurailin läpi koko tuon viime vuonna alkaneen Mikkelin kapungin jousiorkesterityön, Glorian keikka marraskuussa -07 ja nyt tämä cd. Se kaikki oli ainutlaatuisen hienoa kokeilua, joka sai lopulta sitten käsittääkseni hieman ristiriitaisen vastaanoton. Itse olin kyllä aivan riittävästi vaikuttunut. Aivan erityisesti tuli myös diggailtua Riku Mattilan ja orkesterin kanssa tehty levy, ja kerran tuli myös katsastettua tuo huikea orkesteri Tavastialla 27.3. tänä vuonna. Se kaikki oli ja on niin hienoa. On samantekevää kuinka tuohon antisankariimme suhtaudutaan, hän on kuitenkin loistava taiteilija, vaikka ei ehkä hyväksy itse tuota määritettä. Aina hän on ollut marginaalissa, mikä kertoo vain sen, että hän on ollut kompromissiton työssään. Hyvää syksynjatkoa, kuten sanotaan.

  3. Marginaalissa oleminenhan alkaa nykyisin olla taiteellisen uskottavuuden kannalta jopa välttämätöntä. Suomen mittakaavassa on mielestäni kuitenkin melko vaikeaa olla muualla kuin marginaalissa, teki minkä lajityypin musiikkia (tai muuta taidetta) tahansa. Mutta ehkä tietyn lajityypin valitseminen, oman selkeän tyylin kehittäminen irrallaan maailman musiikin myllerryksistä ja (niin se vain on!) tietynlaisen taiteilijaimagon ylläpitäminen asettavat tietyt rajat, joissa Röyhkän tuotanto kaikkinensa on helpommin nähtävissä. Tietynlainen vanhahtava neromyytin ja mystisellä leikittelemisen illuusion kannatteleminen on mielestäni etenkin nykyisessä puhki pureskellun markkinoinnin tilanteessa ihan hauskaa, ja lähinnä juuri positiivista. Kyllä show-miestä on kunnioitettava.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s