Näkemisestä ja vangitsemisesta

Luin Anna Gavaldan Viiniä keittiössä. Helen Humphreysin Pilvien syleilyssä on vielä kesken mutta loppupuolella. Katsoin jälleen kerran Lost in Translationin ja Tahrattoman mielen ja myös Patrick Süskindin huimaan romaaniin perustuvan Parfyymin.

Kaikki nämä teokset kietoutuvat jollain tavalla näkemisen ja kokemisen ja sen (kielelle) vangitsemisen ympärille. Kokonaisuus on liian moninainen ja teokset lähtökohdiltaan liian erilaisia, että saisin jäännöksettä jäsennettyä ajatuksiani. Tässä kuitenkin huomion fragmentteja.

Sekä Helen Humphreys että Sofia Coppola rakentavat epätodennäköistä rakkaustarinaa, joka kasvaa jollakin tasolla yhteisen kielen ansiosta. Mutta kieli ei ole vain sanoja.

Humphreysin naiset joutuvat pitkällä ennätyslennollaan muodostamaan kielen, joka perustuu ruumiilliselle muistuttavuudelle, sillä kaksitason ohjaamossa ei voi puhua. Voi vain elehtiä. Uusi ruumiin eleille perustuva kieli avaa toisen näkökulmahenkilön, kakkoslentäjä Willan, mielestä maailmaa paremmin kuin perinteinen kieli. Pelkille ruumiillisille metaforille perustuva kieli jättää tulkinnanvaraa, jota maan päällä hallitseva kieli ei henkilöille tarjoa.

Sofia Coppolan ohjauksessa miljoonatuloja mainoksilla tekevä Bill Murray ja valokuvaajamiehensä vanavedessä kulkeva vasta valmistunut filosofi Scarlett Johansson jäävät eri kulttuurin ja kielen puristuksiin Tokion tukahduttavassa miljoonakaupungissa. Samassa hotellissa unettomuutta ja vierauden aiheuttamaa identiteettikriisiä potevat henkilöt kohtaavat, koska vain samalla kielellä on mahdollista vaieta yhdessä. Vierauden kokemuksen voi lopulta jakaa, kun sen näkee samalla tavalla.

Gavalda taas rakentaa koko kirjansa vuoropuhelun varaan. Suoriksi lainauksiksi merkityt dialogikappaleet ovat täysin stilisoituja, sointuvat kauniisti ja etenevät ilman puheen takeltelevuutta, mutta dialogin kertomaa tarinaa katkovat parenteeseitta kerrontahetken kommentit, jotka asettavat puhutun tilanteeseen ja osin myös uuteen valoon. ”Avaanko vielä toisen pullon?” (Hetkonen, nehän on kännissä!) Tarinassa jätetty kahden lapsen äiti kuuntelee ex-miehensä isän rakkaudentunnustusta naisesta, jonka vuoksi ei uskaltanut jättää vaimoaan.

Olennaisesti rakkautta sanoittaa eräs apen kertoma tapaus. Toinen nainen kirjoitti hänelle kirjeen, joka on oikeastaan vain monikymmensivuinen luettelo. Se on luettelo asioista, arkipäiväisistä pikkujutuista, joita nainen haluaisi voida tehdä rakkaansa kanssa: pitää kädestä julkisesti, pestä hampaita yhdessä, herätä yhteisessä kodissa, tehdä ruokaa yhdessä, käydä ostoksilla… Listaan on vangittu kaikki se, mikä tekee suhteesta arkisen ja mitä ei useinkaan edes lasketa romanttisen rakkauden piiriin. Naisen kirjaamat tarpeet tekevät näkyväksi sen, miten huonosti pelkkä romanttisen rakkauden kuvasto vastaa todellista rakkautta.

Tahrattomassa mielessä taas hulvattoman ajatusleikin seurauksena pyyhitään rakkauden muistot tieteellisellä menetelmällä, ja kun muistot yksi toisensa perään katoavat, joutuu erotuskastaan eroon halunnut Jim Carrey toteamaan, että ilman muistoja on mahdoton elää. Tuska on parempi kuin tyhjyys. Rakkaus osoittautuu elokuvassa kuitenkin sekä muistia että kieltä ja järkeä suuremmaksi ja niinpä rakastavaiset rakastuvat uudelleen. Koko sotkuinen suhde ja sen lopettamisen syyt kuitenkin piirtyvät heille jo tutustumisvaiheessa, kun he saavat postia firmasta, joka pyyhki heidän mielensä. Todellista rakkautta kai on se, että he hyväksyvät itsensä, toisensa ja virheensä ja uskaltavat silti rakastaa.

Parfyymissa Jean-Baptiste Grenouille syntyy vailla tuoksua. Se riistää häneltä muiden ihmisten rakkauden, edes koirat eivät huomaa häntä. Niinpä hän alkaa kerätä tuoksuja – sitä mitä häneltä puuttuu. Hän haluaa vangita sen ihmeellisen, sen ruumiista kumpuavan viestien kirjon, joka muiden välillä risteilee. Grenouillen rakkaudentunnustus kääntyy raa’aksi, kun hän huomaa, että paras tapa saada haju vangittua on ensin tappaa rakkauden kohde.

Me rakennumme muistoista ja kielestä, jolla niitä vangita. Mutta mitä on tulevan tai mahdollisten tulevaisuuksien kielelle tavoittaminen?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s