Mitä jäi käteen Docpointista I

Dokumenttielokuvien festivaalista Docpointista on kasvamassa ihan oikea iso elokuvafestivaali. Viime vuonna osallistuin festivaalin luomiseen kääntämällä esittelykatalogin tekstejä, mutta tänä vuonna osallistumiseni jäi lauantain sumaan.

Mr. Death: The rise and fall of A Leuchter, Jnr (1999) oli kaikkea sitä, mitä nimi lupaa ja enemmänkin. Sen lisäksi että päähenkilön koko elämä tuhoutuu hänen todistettuaan Kanadassa, ettei holokaustia koskaan ollut, esittelee hän jokaisen mahdollisen amerikkalaisten vankiloiden käyttämän teloittamistavan hyvät ja huonot puolet. Leuchter muun muassa puhuu siitä, kuinka sähkötuolissa ihmisen lihat todella käristyvät irti luista niin kuin kananliha paistuessaan.

Errol Morris on tarttunut erittäin voimakkaita tunteita herättävään aiheeseen kunnon dokumentaristin tapaan kylmästi. Pelkästään Leuchterin omaa versiota kuunnellessa alkaa miestä väistämättä sääliä, vaikka hän puhuu ihmisten teurastamisesta kuin grillaamisesta. Hän uskoo pyrkivänsä parempaan maailmaan – vähentämään turhaa kärsimystä.

Pitkälle elokuvaa esitellään Leuchterin elämäntyötä, eli sähkötuolien sekä muun teloitusesineistön suunnittelua ja rakentamista, ja varsinaista pihviä joutuu odottamaan vesi kielellä, niin sanoakseni. Lopulta Leuchter saa työnannon revisionistikiihkoilijalta lähteä tutkimaan, onko holokaustista jäänyt kiistämättömiä todisteita. Amerikkalaisten historiakäsitykselle ei mikään muu kuin autenttinen Auswitch-Birkenaun kaasukellarin seinästä louhittu kivi riitä. Maatuneissa raunioissa Leuchter sitten koputtelee seinistä näytteitä ja uskoo sen riittävän todisteiden keräämiseksi. Arkistoihin hän ei koske – nehän ovat saksaksi – eikä muutenkaan millään tavalla perehdy mihinkään muuhun asiaan liittyvään tietoon – kuten siihen, että suurin osa rakennuksista tuhottiin ja että asukit ovat ryöstäneet jäljelle jääneet tiilet kotiensa seiniksi.

Itseensä ja tiedemiehen kykyihinsä uskova Leuchter ei osaa nähdä nokkaansa pidemmälle. Kun laboratoriot todistavat, että hänen näytteissään ei ole jälkiä kaasutuksessa käytetyistä ainesosista, hän todella alkaa uskoa, ettei holokaustia ollut. Ja todistaa saman väitteen takia oikeuteen joutuneen Ernst Zundelin puolesta tämän oikeudenkäynnissä Kanadassa. Siihen päättyvät yksin tein Leuchterin ura ja avioliitto.

Vain muutamaa muuta kertojaa kuulemalla Morris tuo esiin tarinan toisen puolen; Leuchter on yhtä paljon uhri kuin pyövelikin. Puhuvat päät -kerronta ei päästä katsojaa helpolla ja vieressäni istunut mies vaipuikin syvään horrokseen Leuchterin luennoidessa, mitä kaikkea voi sähkötuolissa mennä vikaan ja aiheuttaa teloituksen epäonnistumisen. Minua pitivät hereillä sähköshokkikertomukset ja Leuchterin viaton poikamainen hymy. Elokuva oli tosin kokonaan englanniksi, eikä Docpointilla ollut tarjota tekstitystä, (tekstityksen puutteesta ei myöskään ollut mainittu aiemmin) joten ehkä nopea ja joidenkin puhujien kohdalla voimakkaan murteinen papatus sai vierustoverini nukahtamaan.

Elokuvassa käytettiin paljon sanaa electrocute – teloittaa sähköllä. Kuolemantuomioiden luvatussa maassa sähkötuoliteloituksille tarvitaan oma termi (sanan execute ja electro- kontaminaatio), jota voi helposti käytellä. Vieläkin ilahduttaa, ettei termi käänny suoraan suomen kielelle.

2 responses to “Mitä jäi käteen Docpointista I

  1. Sä kuvailit Mr. Death:in tässä niin hyvin, ettei mun enää kannata tehdä samaan blogissani. :-b Mutta joo, kirjoitit dokkarista oivaltavasti. Se oli todellakin ristiriitainen, mielenkiintoinen, karmiva ja ajatuksia herättävä kokemus. Eikä loppuiltakaan Vanhalla ollut hullumpi.😉 Mä lähdinkin Vanhalta pois jo 10 minuuttia sen jälkeen kuin sä, koska kaikki muutkin lähtivät kotiin ja tajusin kuinka väsynyt olin itsekin. Kiitos illasta!

  2. Olipa imartelevasti sanottu. Tyhjensin aiheen, siis.😉 Itse asiassa jonkun amerikkalaisen elokuvasta kirjoittamasta kritiikistä mulle paljastui, että Leuchter jätti yhden teloitustavan mainitsematta – kiväärillä ampumisen. Teloitustapoja siis riittää. Ehkä Amerikassa on liikaa ase-eksperttejä, että Leuchteria olisi kuunneltu niiden asiantuntijana…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s