Vihdoinkin lukemisen arvoinen kesäkirja


Olen pitkästä aikaa kohdannut kirjan, joka sekä viihdyttää, kiihdyttää että on kielellisesti moitteeton, jopa innovatiivinen. Vertaisin kirjaa Donna Tarttin Jumalat juhlivat öisin -teokseen, joka on hieno, monisyinen ja ainoa mainitsemisen arvoinen teos kyseiseltä kirjailijalta.

Kirja, joka piti minua lukemassa yön läpeensä ja värisytteli selkärankaani epämääräisillä varjojen ja rapinoiden pelästymisellä, on Atena-kustannuksen uusi Lumikko ja yhdeksän muuta. Tämä Pasi Ilmari Jääskeläisen kirja on vertaansa vailla suomalaisessa kirjallisuudessa. Se käyttää hyväkseen fantastisia elementtejä, – kuten itse luotua maantiedettä, mytologiaa ja sen henkiin heräämistäkin – mutta on silti tiukka ja vetävä juoniromaani ja samalla psykologis-taiteellinen tutkielma ihmisistä ja etenkin niistä pahimmista taiteen tekijöistä – kirjailijoista.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s